|
Tunturikeskukset
tarvitsevat elävää maaseutua. Moderni
tunturimatkailu on rakennettu jo lähes valmiiksi.
Valitettavasti massamatkailu kärsii suhdanteista ja
kulttuurisesta eroosiosta. Se tuhoaa ennen pitkää tuotteen,
ympäristön ja Lapin imagon aitojen ihmisten maakuntana.
Siksi painopistettä kannattaa siirtää kylä- ja
eräkulttuurimatkailuun sekä hyvinvointipalveluihin ja ottaa
uusiksi asiakasryhmiksi lapsiperheet, eläkeläiset ja
ulkomaalaiset. Uudella kulttuurisella strategialla voimme rakentaa
uudenlaista Lappi-kuvaa. Nykyisistä lapsiperheistä kasvaa
tulevaisuuden lapinkävijöiden sukupolvi, sillä
ensimmäiset myönteiset matkailukokemukset muistetaan
läpi elämän.
Kohotamme
kulttuurista osaamista ja laatua. Lapin
modernin matkailuteollisuuden osaamista ja laatua pidetään
kansainvälisesti korkeana. Sen sijaan lappilaisten
matkailuyrittäjien kulttuurista osaamista ja laatua ei voi
kehua, jos niitä ylimalkaan on edes olemassa. Kulttuurimatkailu
edellyttää luonnon, kulttuuriekologian, historian ja
perinteen suvereenia opiskelua ja hallintaa. Polkua pitää
kulkea niin kauan ja perusteellisesti, että lopulta itsekin
muuttuu poluksi.
Tarvitsemme
henkistä jälleenrakennusta. Toimiva
kulttuurimatkailu tarvitsee sivistyneitä ja ammattitaitoisia
yrittäjiä. Kulttuurimatkailu tarvitsee aitouden tunnetta ja
oikeaa paikan henkeä. Kulttuurimatkailu tarvitsee henkisesti
vahvoja ja omanarvontuntoisia ihmisiä, jotka tuntevat oman
kulttuurinsa läpikotaisin ja puhuvat siitä kuin omasta
asiastaan. Siksi Itä-Lappi tarvitsee suurta exodusta, suurta
paluuta henkiseen alkukotiinsa. Vanha Lappi pitää saada
elämään meissä.
Kirkastamme
Lappi-kuvaa. Tähän
asti Lappia ovat määritelleet ulkopuoliset ihmiset
luetellen asioita, joita pohjoisen väeltä puuttuu, joista
he ovat jääneet paitsi. Tästä lähtien
meidän pitää itse määritellä, keitä
me olemme, mistä meidät tuntee ja mikä on meille
hyväksi. Meidän pitää myös oppia
kunnioittamaan itseämme niin paljon, ettemme säntäile
jokaisen meille tarjotun virvatulen ja kotkotuksen perässä.
|
